Edellispäivän ruuhkasta viisastuneena menimme aamiaiselle noin tuntia myöhemmin. Salissa oli kuin olikin hieman väljempää. Jotta aamiainen ei olisi jäänyt mieleen liian positiivisena kokemuksena oli eiliset munat ja pekonit korvattu niin ikään brittien suosiossa olevalla, oksennuksen näköisellä papumössöllä. Mössöttömän aamiaisen nautittuamme siirryimme hetkeksi hotellin aulan surkeaan wifi-kenttään istuskelemaan.
Kävimme pikaisesti huoneessamme hakemassa mukaamme repullisen valokuvausvälineitä ja suuntasimme alamäkeen kohti lähintä bussipysäkkiä. Olimme ajatelleet ottavamme seuraavaksi päiväksi vuokra-auton. Poikkesimme matkan varrella sijaitsevassa vuokraamossa sen verran, että saimme tehtyä varauksen sekä pahimmat paperityöt pois seuraavalta aamulta.
Edellispäivän tapaan menimme tälläkin kertaa bussilla keskustaan. Ehkäpä aavistuksen myöhäisemmästä ajankohdasta johtuen bussi ei ollut niin täysi kuin edellispäiväänä. Kaupungille päästyämme harhailimme hetken pitkin poikin keskustassa sijaitsevaa pientä puistoa kukkia ja perhosia valokuvaamassa. Tämän jälkeen siirryimme satama-alueelle, jossa pääsimme todistamaan uuden rantapuiston ja -bulevardin rakentamista sekä rantaveden ruoppaamista luksusristeilijä-kelpoiseen syvyyteen.
 |
| "Antaudun!" |
 |
| Perhoset ei oikein suostuneet poseeraamaan, mutta upeita olivat |
.
 |
| Satamakatu oli remontissa. Suunnitelmista päätellen paikasta tulee hieno puistoineen. |
 |
| Rakennustyömaa kiinnosti niin paikallisia kuin turistejakin |
 |
| Satamalaituri oli täynnä vierailijoiden maalaamia "käyntikortteja", muutamia suomalaisveneitäkin oli tänne asti seilannut |
Kellon näyttäessä sopivasti lounasaikaa löysimme erään aukion reunalta mukavan kahvilan, jossa pistäydyimme syömässä muutaman euron hintaiset herkulliset kanasämpylät. Lounaan nautittuamme päätimme hakea pari lähistöllä sijaitsevaa geokätköä, joista ensimmäisellä törmäsimme pariin samoissa puuhissa häärineeseen saksalaiseen. Nopeat kuulumiset vaihdettuamme suuntasimme kulkumme parin mutkan kautta kohti lounastauolla paikantamaamme kauppahallia.
Pistäydyimme sisällä kauppahallissa ja ostimme maistelun ja lievän suostuttelun jälkeen mukaamme pussillisen eksoottisia hedelmiä. Täällähän niitä kannattaa maistella jos jossain. Tuskinpa niitä Suomessa edes myydään missään, ja jos myydään niin ovat takuulla vielä tuplaten maksamaamme turistinryöstöhintaa kalliimpia.
 |
| Kukkamyyjiä kauppahallissa |
 |
| Rua de Santa Marialla oli ovet maalattu hienosti |
 |
| Kadulla oli myös paljon ravintoloita |
Paluumatkalla kohti hotellille viettävää bussibysäkkiä pistäydyimme vielä hetkeksi kauppahallin viereiselle terassille. Terassilta seurailimme viereisellä pikkuaukiolla käynnissä olevaa ukkosarjan korttipeliä (kuulemma peli nimeltä "bisca") ja tapasimme uuden saksalaisen pariskunnan, joka oli tällä kertaa kiinnostunut puhumastamme eksoottisesta kielestä. Siinä aikamme wifi-palvelua käytettyämme ja saksalaisten kanssa rupateltuamme maksoimme hurjan 6€ laskumme ja siirryimme viereiselle bussipysäkille kyytä odottelemaan.
 |
| Tiukka bisca-turnaus meneillään |
Vietimme hotellissa pienen tauon ja maistelimme kauppahallista tekemiämme hedelmäostoksiamme sekä otimme parvekkeltamme muutaman valokuvan laskevan auringon viimeisten säteiden valaisemasta kaupungista. Auringon jo laskettua lähdimme katselemaan päivällispaikkaa hotellin lähimaastosta. Melko pian löysimmekin varsin mukavan näköisen italialaistyylisen "Mamma mia" -ravintolan, jossa kävimme nauttimassa pasta- ja pizza-annoksemme. Ruoka oli hyvää ja palvelu toimi moitteettomasti. Tätä voisi kokeilla toisenkin kerran.
 |
| Ensimmäinen passionhedelmä maistelussa kera paikallisen maracujá-ponun |
 |
| Auringon viime säteet |
Kiipesimme kylläisinä takaisin hotelliimme ja huolimatta aulabaarissa käynnissä olevasta nahkahousuhumppa-illasta painuimme lähes samantien pehkuihimme. Aamulla on aikainen herätys ja autoilupäivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti