Päivä 3: Pari puistoa

Kyllä ne vaan väkisinkin meinaa nämä aamut pitkäksi venähtää. Aamupalojen ja kaiken muka hyödyllisen säätämisen (kuten vaikka tämän blogin puljaamisen) jälkeen kello tahtoo olla jo lähellä puoltapäivää. No toisaalta mikäpä kiire tässä lomilla oikeastaan on tuonne aamuvarhaisella hätäilemään. Otetaan sitten vaikka iltaa sen verran pidemmäksi, että saadaan koko päivä täyteen.

Ajatuksena tälle päivälle oli kierrellä hieman kaupungin pohjoispuolella sijaitsevassa, vanhaan joenuomaan perustetussa puistossa. Melko pian hotellilta lähdettyämme satuimme (ainakin osittain tarkoituksella) osumaan yhdelle monista entisen kaupunginmuurin porteista, jossa kiipesimme korkeaan torniin maisemia ihailemaan ja ottamaan valokuvia. Uuvuttavan kiipeämisurakan päätteeksi istahdimme hetkeksi portin naapurissa sijaitsevan kahvilan terassille.

Kauppahalli oli sunnuntaina kiinni, mutta sen ympärillä oli jos jonkinlaisia markkinakojuja. Täältä olisi voinut hankkia (lähes aidon) Guccin laukun, Niken lenkkarit tai uutuusleffan.

Myös kukkia oli tarjolla. Ainakin näiden parin päivän perusteella voisi suositella kaktusta täkäläiseen puutarhaan.

Ei muuta kuin kipuamaan...

Maisemia ensimmäiseltä tasanteelta.

Vielä muutamat portaat...

Ylhäällä!

Melkein huimasi katsoa alas

Eihän se torni terassilta katsottuna niin kauhean korkea ollutkaan

Terassilta ehdittyämme kävelimme parin korttelin matkan Valencian yliopiston ylläpitämään kasvitieteelliseen puutarhaan. Ostimme 2,5 € hintaiset pääsyliput ja kiersimme puiston ympäri eksoottisia kasveja ja ötököitä ihmetellen. Vaikka mitään super-erikoista puistosta ei löytynyt, oli paikka ehdottomasti hintansa arvoinen käyntikohde.

Kasvitieteellisen puutarha n mainosgraffitit

Puistokierroksen jälkeen jatkoimme matkaamme kohti alkuperäistä päämääräämme, jonka saavutimme vielä muutaman korttelin eteenpäin käveltyämme. Puisto tosiaankin oli rakennettu entiseen jokiuomaan. Kaikki puiston yli kulkevat sillat ym. vanhemmat rakennelmat oli rakennettu siihen malliin, että leveässä uomassa virtaisi ihan oikea vuolas joki. Uudemman rakennuskannan periaatteena näytti olevan puolestaan se, että uoma on kuiva ja tulee aina jatkossakin pysymään sellaisena; ei kai sitä muuten kukaan tekonurmia ym. viimeisen päälle tehtyjä urheilukenttiä tällaiseen joenpohjaan rakentaisi.

Graffititaidetta täällä riittää ihailtavaksi

Vihdoin alhaalla puistossa

Toinen vastaavanlainen torni kuin mihin kiipesimme.  Edustalla pelasivat jalkapalloa.

Joku paikallinen peippo

Siltojen alla pääsi nauttimaan kaivatusta varjosta

Aikamme sinällään mielenkiinnotonta, kuivaa joenpohjaa pitkin seurailtuamme nousimme takaisin kaupungin tasolle ja suuntasimme kulkumme hotelliamme kohti. Ennen lepotauolle vetäytymistä ostimme vielä lounaaksi täytetyt sämpylät matkan varrelle osuneesta leipomokioskista. Söimme sämpylämme ja levähdimme tunnin verran huoneistossamme. Sisällä hotellihuoneessa istuminen tällaisessa paikassa tuntuu aina jotenkin hölmöltä idealta joten päätimme mennä mielummin istuskelemaan Plaza del Reina -aukion laidan kahvilaan.

Kotiaukiolla Ikea-hulinat jatkui sunnuntainakin.

Päivällisajan lähetessä kävimme laittamassa hieman lisää vaatetta päällemme ja suuntasimme takaisin kaupungin humuun. Pienen kävelykierroksen jälkeen löysimme mukavan näköisen pizzerian, jossa kävimme nauttimassa maukkaat pizzat. Tällä kertaa jätimme iltaistuskelut vähemmälle ja painelimme suosiolla vatsojemme viereen nukkumaan.

Läheisellä aukiolla oli menossa uskonnollinen kuvaelma ihmeistä