Päivä 4: Erfurt

Pirteimmällä matkalaisella loppui uni seitsemän aikaan. Hiljalleen heräilimme kaikki uuteen aamuun, nautimme aamiaisen ja suuntasimme kulkumme puistoja ja Gera-joen vartta pitkin Erfurtin vanhaankaupunkiin. Kävelymatkan ehdoton huipennus oli kun pääsimme todistamaan haikaran onnistunutta kalastussuoritusta (ts. pikkukalan epäonnistunutta pakosuoritusta). Myös matkan varrelle osunut leikkipuisto oli kiva pysähdyspaikka ja siellä pääsi helposti tutustumaan paikalliseen lastenkasvatuskulttuuriin, joka oli - no paikoin hämmentävää, mutta samaan aikaan moninaista.

Pian raatihuoneen sillalle saavuttuamme jouduimme pitämään hetken sadetta tyhjillään olevan kaupan markiisin alla.  Sateen lopulta laannuttua suuntasimme kulkumme kaupungin keskustorille. 

Lounasta kävimme nauttimassa torin laidalla sijaitsevassa pikku kahvilassa. Olemattomalla saksankielellä saimme itsellemme ravintoa. Tosin tarjoilijaa saattoi lievästi huvittaa erään nimeltä mainitsemattoman matkalaisemme toscakakku - kuiva punaviini -lounas.

Lounaan jälkeen seurasimme hetken torin vilinää (varsin vähäistä) ja käväisimme ihmettelemässä torin laidalla kohoavaa katedraalia ihan sisältäkin päin. Melko koruton oli, lukuun ottamatta alttaria ja sitä edustavaa hienosti puusta veisteltyä penkkirakennelmaa.

Kiertelimme vielä vanhankaupungin kujia, kunnes piti lopulta lähteä palailemaan asuntoamme kohti.  Pistäydyimme vielä matkan varrella terassilla oluella/jäätelöllä, toistamiseen leikkipuistossa sekä kaupassa hankkimassa (taas kerran) vähän iltapalatarpeita.

Palohälytystä uhmaten (uunissa kärysi edellisen kokkaajan sotkut) paistoimme itsellemme iltapalaksi pikku-piirakoita ja flammenkuchenia, jotka sitten nautimme paikallisen laatupunaviinin kanssa. Illan päätteeksi pelasimme seurueen pienimmän jäsenen itse suunnittelemaa ja tekemää Aliaksen tyyppistä kuva-arvuuttelupeliä.

Kiva mutta rankka oli tämäkin päivä. Onneksi on taas kerran mukava yöpaikka ja pehmeät patjat minne pään kallistaa. Huomenna mennäänkin sitten uutena kaupunkiin.