Tälle päivälle meillä oli varattuna tutustumiskierros Freixenetin viinitehtaaseen. Lähes samantien herätyskellon soitua pakkasimme päivälaukkumme ja suuntasimme askelemme kohti Placa Cataluynian asemaa, josta sitten jatkaisimme paikallisjunalla Cava-pääkaupunkiin, Sant Sadurni d'Anoiaan. Asemalle päästyämme ostimme automaatista 4 euron liput ja koska aikaa junan lähtöön näytti olevan ainakin 20 minuuttia, palailimme asematunnelista vielä takaisin maan pinnalle ja kävimme pikaisella aamiaisella läheisessä kuppilassa.
Puksuttelimme paikallisjunalla noin kolmen vartin ajan jo selvästi kaupunkialueen ulkopuolella olevaan pikkukaupunkiin. Kohteemme, cava-tehdas oli rautatieaseman naapurissa ja meillä oli melkein tunti aikaa ennen varatun kierroksemme alkua, joten teimme vielä pienen kävelyn tehtaan lähiympäristössä ennen sisään tehtaaseen siirtymistä.
Esitimme varauksemme vastaanotossa ja saimme vastikkeeksi siniset paperirannekkeet, jotka sitten askartelimme ranteisiimme, samalla kun odottelimme kierroksen alkua överi-pehmeillä sohvilla istuskellen. Hetken siinä odoteltuamme saapui nuorehko naishenkilö hakemaan ryhmäämme mukaansa. Vaikka odotusaulassamme oli lisäksemme kymmenkunta muutakin turistia sinisine rannekkeineen, näytimme olevan ainoat enganninkieliselle kierrokselle osallistujat. Kun varsinaisen oppaan lisäksi mukaan lähti vielä kuunteluoppilaaksi opasharjoittelija, oli ryhmässämme siis kaksi opasta ja kaksi opastettavaa. Hyvää palvelua, sanoisin!
Kierroksen aluksi katselimme kymmenminuuttisen propagandaelokuvan tilan/tehtaan historiasta ja pakolliset hehkutukset korkeasta laadusta, käsinpoimituista rypäleistä ja ISO-sertifikaateista. Elokuvan jälkeen lähdimme sitten kiertelemään kellareihin opiskelemaan viininvalmistuksen teoriaa ja cavan erityispiirteitä. Kuljimme käytäviä pitkin, neljässä kerroksessa loputtoman tuntuisia pullopinoja ihmetellen. Kuten ryhmämme koostakin voisi päätellä, saamamme opstus oli varsin yksilöllistä ja kerrankin selkeästi kuultavissa, ilman omiaan mölisevää turistilaumaa. Viimeisimmän etapin kierroksesta ajelimme sitten käytäviä pitkin ylöspäin pienellä maisemajunalla päätyen loppujen lopuksi tehtaan takana sijaitsevalle lastauspihalle.
Pihalta meidät sitten johdateltiin takaisin sisään ja edelleen ravintolaan maistelemaan tehtaan tuotantoa. Saimme eteemme kierroksen hintaan kuuluvat annokset brut naturea, jonka lisäksi tilasimme vielä maisteltavaksi lasilliset real cuveeta ja malvasiaa. Maisteluhetkemme päätyttyä jätimme Freixenetin taaksemme tehtaanmyymälän kautta poistuen (ainut reitti ulos).
Ennen takaisin Barcelonaan suuntaamistamme teimme vielä visiitin Sant Sadurni d'Anoian keskusaukiolle, jossa näytti olevan käynnissä pienimuotoinen pelastuskaluston näyttely ja promotilaisuus. Aura-autoa ihmetellessämme alkoi taivaalta tippua pisaroita, joten päätimme jättää lopun kylän tutkimatta ja palailimme takaisin asemaseudulle juuri sopivasti vesisateen alkaessa.
Seuraavien junien aikatauluista, lähtölaitureista tai mistään muistakaan oleellisista asioista ei asemalla, eikä laiturialueella ollut mitään tietoa, joten suuntasimme vaistolla alikulkutunnelin kautta raiteiden 1 ja 2 väliselle laiturialueelle ja hyppäsimme samannumeroiseen junaan (R4) kuin millä olimme kylään aamulla tulleetkin. Juna näytti palailevan takaisinpäin tuttua reittiä ja ennen kuin huomasimmekaan olimme taas Placa Cataluynian asemalla.
Lounasaika oli kaikessa kiireessä mennyt jo hieman ohitse. Nälkä ei kuitenkaan mene syömättä ohitse, joten päätimme pistäytyä syömässä matkan varrelle osuneessa rock-henkisessä hampurilaisravintolassa. Sunnuntaipäivästä ja myöhäisestä ajoituksestamme johtuen olimme ravintolan ainoat asiakkaat. Tänään oli näköjään sitten tällainen yksilöllisen palvelun päivä. Mitäpä siitä, ei ne turistijoukot mitään meidän suosikkeja kyllä olekaan. Purilaisannokset syötyämme palailimme hotellille siestaa viettämään.
Illan alkaessa jo hämärtää siirryimme metrolla vanhankaupungin satamaan, jossa kävelimme tunnin verran tuulisessa ja varsin koleassa säässä. Satamasta siirryimme vähitellen La Ramblalle ja edelleen vanhaankaupunkiin. Joka puolella tuntui olevan vaivaksi asti toinen toistaan innokkaampia hilavitkuttimien tyrkyttäjiä ja ravintoloiden sisäänheittäjiä. Koska emme tunteneet oloamme kotoisaksi kyseisessä markkinatunnelmassa lähdimme palailemaan takaisin hotellille päin. Ennen hotellille saapumistamme kävimme vielä matkan varrella ihmettelemässä katedraalia ja sen eteen kasattuja messutelttoja.
Myöhäisesta hampurilaislounaasta johtuen mellä ei ollut ollenkaan nälkä - ja vaikka olisi ollutkin olisimme tuskin edes saaneet mistään palvelua. Olihan juuri näillä hetkillä käynnistynyt stadionilla ja TV:ssä el clasico -peli: Barcelona-Madrid, mikä näkyi ja kuului myös katukuvassa, kun baarit ja niiden edustat täyttyivät ihmisistä, jotka olivat saapuneet seuraamaan ottelua televisiosta. Mekin olisimme saattaneet sitä hotellilla vilkaista, mutta jostain syystä joka kanavalta tuli vain Andalusian vaalivalvojaisia. No, netistähän tuon lopputuloksen näki ja kadulla alkavasta paukuttelusta, tööttäilyistä ja ölinästäkin pystyi päättelemään, että Barcelonahan sen lopulta voitti maalein 2-1.
Jos huomenna sää sallii kiipeilemme piknikille yhdelle Barcelonan suosikkipaikoistamme, Mont Juicille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti