Viimeinen päivämme Barcelonassa käynnistyi hotellihuoneessa keitetyllä aamukahvilla kuten lähes joka aamu tällä reissullamme. Kahvit nautittuamme lähdimme kävelemään kohti kaupungin keskustaa ja erityisesti St Josep -kauppahallia. Meillä oli mukanamme pieni selkäreppu, johon ostimme hieman evästä parista leipomokioskista. Kauppahallille päästyämme pyörimme hetken aikaa ympäri hallia ja täydensimme eväitämme vielä pienillä tapas-tarpeilla sekä hedelmillä (huom. myös viini lasketaan tässä hedelmäksi).
Kauppahallilta otimme sitten metron Parallelin asemalle, josaa vaihdoimme kulkupelin edelleen vinoratikaksi (funicular), millä sitten ajelimme yläasemalle, Montjuïcin kukkulan puoleen väliin asti. Laiskemmalle turistille on tältä vinoratikan pääteasemalta vielä tarjolla köysirata kukkulan huipulle asti, mutta hyväkuntoisina ja pitkän yön levänneinä superturisteina päätimme taittaa tämän viimeisen etapin jalkapelillä (säästäen samalla 8 €/nuppi). Tokihan matkan varrella on myös paljon nähtävääkin... niin ettei tämä valinta ihan pelkästä saituudesta johtunut. Seli seli.
Kukkulan rinteen kaupunginpuoleiset näköalapaikat olivat entiseen tapaan turistien valtaamia. Kaikesta päätellen suurin osa kukkulan kävijöistä käykin vain ja ainoastaan näillä parilla näköalapaikalla. Aikamme hälinää ja selfiekeppeilyä seurailtuamme istahdimme erään puiston rauhalliseen takakulmaan evästauolle. Söimme kaikessa rauhassa eväitämme kulkukissojen tarkassa valvonnassa ja lähdimme sitten jatkamaan matkaamme ylöspäin.
Kukkulan laella seisoo 1700-1800 -luvulla rakennettu kivilinnoitus. Edelliskerralla, 6 vuotta sitten Barcelonassa käydessämme linnakkeelle oli vapaa pääsy. Tällä kertaa samasta lystistä sai sitten pulittaa 5 € suuruisen pääsymaksun. Sää oli mitä parhain (paras mitä meillä oli Barcelonassa ollut) ja ajoittain jopa niin lämmin, että auringon puoleisella seinustalla tarkeni hyvin t-paitasillaan. Alla levittyvää kaupunkia ihaillen nautimme eväidemme jälkiruuan ja lähdimme laskeutumaan alaspäin kohti vinoratikan yläasemaa ja edelleen parin vaihdon kautta omalle metroasemallemme.
Hetken hotellihuoneessamme levättyämme päätimme lähteä vielä katsomaan kuinka Sacrada Familian rakennustyöt ovat kuudessa vuodessa edenneet. Ajoimme metrolla katedraalityömaan laidalle ja otimme pari valokuvaa rakennuksesta. Suuren rakennuksen mahduttaminen pieneen valokuvaan voi joskus olla haastvaa puuhaa. Ilmeisesti tähtäily-yrityksemme olivat erityisen säälittävää katseltavaa koskapa heti samantien paikalle saavuttuamme luoksemme saapui ystävällinen paikallinen rouva neuvomaan paremman paikan ja asennon valokuvien ottamiseen. Naisen ohjeiden mukaan siirryimme pienen lammen toiselle puolelle, josta sitten aukenikin parempi näkyväisyys katedraalille päin (varsinkin kyykyssä tai polviasennossa, kuten meitä oli neuvottu).
Tämä espanjalaisten (tai tässä tapauksessa katalonialaisten) ystävällisyys kyllä jaksaa aina vaan hämmästyttää. Apua tulee vaikka sitä ei osaisi edes pyytää. Riittää kun näyttää vähänkin siltä, ettei tiedä sataprosenttisesti mitä on tekemässä. ...ja samaan aikaan meidän ystävällisessä, turvallisessa ja muutenkin niin hienossa Suomessa saa tajuton teinityttö maata kadulla tuntikausia ilman, että kukaan auttaisi - Täysin mahdoton skenaario Espanjassa.
Ilta alkoi hämärtää ja halusimme ottaa vielä pari kuvaa Sacrada Familian yövalaistuksesta. Valojen syttymistä odotellessamme kävimme heittämässä pienen lenkin korttelin ympäri. Samantien kierrokselta tultuamme syttyivät odotetut valot ja saimme napsaistua kuvamme.
Lähdimme kävelemään kohti vanhankaupungin laitamia ja hotelliamme mahdollisia ruokapaikkoja sivusilmällä tutkaillen. Monet paikat näyttivät olevan kiinni maanantaista ja low seasonista johtuen, ja saimmekin käveleskellä hotellillemme asti löytämättä sopivannäköistä ruokapaikkaa. Hotellin naapurista löysimme kuitenkin lopulta mukavan ja rauhallisen pikku kuppilan, missä sitten nautimme pienen (tai oikeastaan valtavan) tapasmenu-illallisemme.
Huomenna edessä olisi aikainen herätys, laukkujen pakkaaminen ja kotimatka.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti