Olimme valmistautuneet heräämän aamullla mahdollisimman aikaisin. Leirintäalueen viereisen siltatyömaan ja sieltä kuuluvan metelin ansiosta heräsimmekin jo seitsemän aikaan. Laitoimme kahvit tulille ja toimitimme aamutoimet mahdollisimman hiljaisesti leirinaapuriemme aamu-unia kunnioittaen. Heti samantien kun aurinko pilkahti Mont Rojalin takaa, nousi lämpötila hellelukemiin.
Kävelimme parin kilometrin matkan Trabeniin, jonka venelaiturilta ostimme parin kympin arvoiset liput veneellä Mosel-jokea pitkin Bernkasteliin ja takaisin. Olimme paikalla kohtalaisen hyvissä ajoin ja pääsimme veneeseen ensimmäisten matkustajien joukossa. Koska lämpötila oli mitä oli, varasimme itsellemme mielestämme varjoisimmat mahdolliset kansipaikat ja istahdimme aloillemme. Matka Benkasteliin sujui mukavasti osittain tuttuja maisemia ihaillen. Varjopaikat veneessä kääntyilivät joen mutkittelun mukaisesti ja jouduimmekin vaihtamaan istumapaikkoja pariin otteeseen välttyäksemme pistävältä auringonpaisteelta.
Perille päästyämme ihmettelimme hetken satama-alueen meininkiä ja ylitimme kaupungin keskustassa olevan pitkän sillan isommalle/uudemmalle puolelle kaupunkia. Heti toiselle rannalla päästyämme huomasimme mukavan näköisen kellariravintolan. Astuimme kuumasta (+35C) ulkolilmasta sisään viileään (+25C) kellariin, jossa tilasimme itsellemme 7 valkoviinin maisteluannokset.
Viinit maisteltuamme ja itsemme viilennettyämme lähdimme kävelemään (opaskartan suosittelemaa reittiä) jokirantaa pitkin kaupungin keskustasta pois päin. Jokirannan maisemat olivat kieltämättä komeita, mutta muuten tämän reitn varrella näytti olevan lähinnä muutama vanha (keskiaikainen?) rakennus ja melko tavallisen oloista pientaloasutusta. Aikamme tätä reittiä seurattuamme pysähdyimme hetkeksi kahvilaan, jonka jälkeen suunnistimme reitistä huolimatta suoraan kaupungin keskustaa kohden.
Julkisia lämpömittareita emme matkan varrella onnistuneet bongaamaan, mutta kaikesta päätellen ulkolämpötila oli paikoin hyvinkin +40C. Olimme juuri sopivasti myöhässä puoli neljältä lähtevästä veneestä ja seuraavan veneen lähtöön oli aikaa puolitoista tuntia, joten meillä oli vielä hyvä mahdollisuus tutustua kaupungin vanhaan puoleen. Kiertelimme vanhankaupungin katuja varjopaikkoja etsien ja nautimme nakkikioskilta välipalaksi bratwurstit ja currywurstit.
Paluumatka oli tukalan kuuma. Ainoat varjoapaikat tämänkertaisessa venessämme olivat sisätiloja, joiden lämpötila poikkesi ulkoilmasta lähinnä lämpimämpään suuntaan. Avoimista ikkunoista huolimatta missään kohtaa ei tuntunut olevan minkäänlaista ilmavirtausta. Onneksi tarjoilu laivassa toimi ja saimme sentään juodaksemme.
Parin tunnin hikisen matkan jälkeen, Traben-Trarbachiin päästyämme palasimme suoraan leiriimme. Kävimme suihkussa ja uimassa sekä nautimme pientä iltapalaa tuttuun tapaan leirintäalueen kanttiinista ostetuista elintarvikkeista. Illan jo vaihtuessa yöksi saimme vielä nauttia pienestä ukkoskuurosta, joka tosin onneksi/valitettavasti meni ohitse hieman kauempaa. Huuomenna taas kokeillaan kuinka saksan moottoritieverkosto toimii, kun lähdetään ajelemaan kohti Berliiniä ja Podsdamia. Toivottavasti ei ole kovin montaa Stau'ta matkalla, niin päästään joskus perillekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti