Herättyämme haimme aamupalan hotellin naapurissa sijaitsevasta ruokakaupasta ja söimme sen pikaisesti hotellin parkkipaikalla. ...koska olihan meillä loma ja kiire.
Hotellimme ei ollut ihan Gdanskin keskustassa, joten ajattelimme mennä muutaman kilometrin matkan hotellilta keskustaan paikallisjunalla. Kävelimme siis asemalle ja yritimme bongailla lipunmyyntiä. Minkäänlaista kioskia tai automaattia ei näyttänyt olevan missään, joten oletimme lippuja myytävän sisällä junassa. Jäimme siis liputtomuudesta huolimatta odottamaan junaa tyhjälle laiturille. Pienen odottelun jälkeen juna tuli ja ajoi ohitsemme, koska olimme väärässä päässä laituria. Jouduimme näin juoksemaan sisään junaan, joka oli vielä kaiken lisäksi tupaten täynnä ihmisiä. Mahduimme juuri ja juuri sisään ovesta paikallisen nuorison naureskellessa vieressä toilailuillemme. Katselimme ympärillemme, eikä missään näyttänyt olevan mitään järkevää tapaa matkalippujen hankkimiseen. Emme tosin olisi päässeet liikkumaankaan täydessä junassa. Matkustimme siis pummilla.
Jäimme pois junasta Gdanskin vanhankaupungin kyljessä olevalla asemalla, joka sattui olemaan jo heti omaamme seuraava pysäkki, eikä lipuntarkastaja/konduktööri siten ehtinyt pidättämään meitä pummilla matkustajia. Koska emme paljoa puolankielestä ymmärrä, emme onnistuneet löytämään suorinta alikulkua asemalta vanhaankaupunkiin, vaan jouduimme kiertelemään jonkin matkaa kaupungin reunaa päästäksemme leveän pääkadun ylitse.
Kävelystä väsähtäneinä istahdimme hetkeksi terassille katselemaan kävelykadun vilskettä. Lähdimme sitten itsekin paikkoja katselemaan. Kadut olivat täynnä myyntikojuja ja kaupustelijoita. Mukaan mahtui myös muutama eri vakavuusasteisesti rampautunut kerjäläinen. Näistä lievimmin vammautunut oli ilmeisesti vain unohtanut pujottaa oikean kätensä ulos t-paidan hihasta.
Kävelimme katuja ja joen rantaa ja kävimme syömässä. Sitten kiertelimme hieman lisää ja kävimme uudelleen syömässä. Ostettavaa olisi ollut vaikka miten paljon. Erotuksena monen muun kaupungin toreihin, täällä lähes jokaisella kauppiaalla on omanlaistaan tavaraa. Tuotteet ovat hyvin pitkälle uniikkeja ja kiinalaista krääsää todella vähän. Kaikkein mielenkiintoisin valikoima löytyi kuitenkin paikallisten antiikkitorilta. Koska sekä kuljetuskapasiteettia että sloteja rajallisesti, jäivät ostokset varsin vähäisiksi.
Kun keskusta oli mielestämme tarpeeksi hyvin koluttu, lähdimme palailemaan hotellillemme. Koska seuraava juna olisi mennyt meidän suuntaamme ilmeisesti vasta noin tunnin päästä, otimme aseman edestä taksikyydin. Hotellille päästyämme maksoimme matkan (n. 5 €) ja käväisimme kaupassa. Istuskelimme hetken hotellihuoneessa ja menimme aikaisin nukkumaan, koska seuraavana päivänä oli aikainen herätys ja matkaanlähtö.
PS. Kotiin- ja töihinpaluusta johtuen päivitystahti on hiipunut olemattomaksi, mutta koitetaan saada loputkin pari tekstiä julkaistua vielä tämän vuoden puolella...
PS. Kotiin- ja töihinpaluusta johtuen päivitystahti on hiipunut olemattomaksi, mutta koitetaan saada loputkin pari tekstiä julkaistua vielä tämän vuoden puolella...








































Ei kommentteja:
Lähetä kommentti