Pitkästä aikaa oikeaan sänkyyn päästyämme nukuimme rauhassa ja pitkään. Herättyämme nautimme huoneessamme aamiaisen ja kävelimme hotellin viereiselle bussipysäkille Tilburgin keskustaan pääsyä odottelemaan. Klo 11:03 bussi tuli ajallaan ja kuljetti meidät turvallisesti yhdistetylle bussi- ja rautatieasemalle.
Kiertelimme tunnin verran aseman lähistöllä rakennuksia ja katunäkymiä valokuvailemassa. Lämpöä tuntui riittävän sen verran paljon (+30), että kävimme myös hankimassa mukaamme vähän juotavaa. Sitten ajoimme bussilla 141 kaupungin laidalla sijaitsevaan Koningshoevin luostariin.
Aikaa tutustumiskierroksemme alkuun oli vielä sen verran, että ehdimme hyvin nauttia luostarin ravintolan terassilla oluet.
Lyhyen järjestäytymisen jälkeen saimme käteemme vapaavalintaiset oluet luostarin valikoimasta. Olutlasit kädessämme katselimme sitten pienen pohjustuksen ennen varsinaisen kierroksen alkua. Kierroksen opastushöpötykset olivat pääosin hollanniksi, mutta aina silloin tällöin opas referoi meille kielivammaisille tärkeimmät asiat englanniksi ("in my baby english"). Kierroksen seuraamista helpotti myös se, että olimme saaneet käyttöömme englanninkielisen käsikirjoituksen, jonka ehdimme lukea ennen kierroksen alkua. Kiertelimme ryhmän mukana mallastamossa, pullotuslinjalla ja yrttitarhan laidalla. Kovin pitkälle panimon sisälle meitä ei jostain syystä missään vaiheessa viety, mikä oli ehkä hyvä asia. Ties vaikka munkit olisivat villiintyneet paljaista polvistamme.
Munkeista puheen ollen, emme juurikaan nähneet perinteisiin kaapuihin pukeutuneita munkkiveljiä. Vilahduksen luostarin apotista sentään näimme, ukkelin laahustaessa pihan läpi kesken opaskierroksemme. Panimon työntekijöillä oli kaikilla samanlaiset haalarit; ehkäpä niistäkin hepuista ainakin osa oli ihan kelpo munkkeja. Olisihan se hassua jos syntisten annettaisiin tehdä kaikki raskaat työt ja munkit itse keskittyisivät pelkästään laaduntarkkailuun. Kierroksen jälkeen istahdimme vielä hetkeksi terassille bussin lähtöä odottelemaan. Ehdimmekin juuri sopivasti täyttää (maistella täyteen) La Trappe -sivistyksessä olevat aukkomme ennen bussimme lähtöaikaa.
Takaisin keskustaan päästyämme kävimme syömässä, jonka jälkeen kiertelimme vielä hetken vanhan keskustan varsin hiljaisia katuja pitkin. Mitään varsinaisen hienoa tai historiallista ei Tilburgin keskustasta löydy. Ilmeisesti kaupungissa on sodittu sen verran tiuhaan tahtiin, ettei kovin vanhoja rakennuksia ole säästynyt ehjänä nähin päiviin asti.
Päivä oli ollut sen verran kuuma ja rankka, että päätimme lähteä hotellille lepäilemään.Ajoimme bussilla hotellin lähistöllä sijaitsevalle omakotialueelle, jossa kävimme vielä pikaisesti kaupassa. Sitten olimmekin valmiit yöpuulle.
Huominen on taas ajopäivä. Otamme suunnan Belgian ja Luxemburgin kautta takaisin Saksaan. Seuraavan muutaman päivän ajan seikkailemme Moselin viinialueella, Traben-Trarbachin kylän ympäristössä. ...ja yöt taas vaihteeksi teltassa. Sää ainakin suosii, nimittäin seuraaviksi 3 päiväksi on luvassa +28-36 C. Löytyihän se kesä tällekin vuodelle.
Lyhyen järjestäytymisen jälkeen saimme käteemme vapaavalintaiset oluet luostarin valikoimasta. Olutlasit kädessämme katselimme sitten pienen pohjustuksen ennen varsinaisen kierroksen alkua. Kierroksen opastushöpötykset olivat pääosin hollanniksi, mutta aina silloin tällöin opas referoi meille kielivammaisille tärkeimmät asiat englanniksi ("in my baby english"). Kierroksen seuraamista helpotti myös se, että olimme saaneet käyttöömme englanninkielisen käsikirjoituksen, jonka ehdimme lukea ennen kierroksen alkua. Kiertelimme ryhmän mukana mallastamossa, pullotuslinjalla ja yrttitarhan laidalla. Kovin pitkälle panimon sisälle meitä ei jostain syystä missään vaiheessa viety, mikä oli ehkä hyvä asia. Ties vaikka munkit olisivat villiintyneet paljaista polvistamme.
Munkeista puheen ollen, emme juurikaan nähneet perinteisiin kaapuihin pukeutuneita munkkiveljiä. Vilahduksen luostarin apotista sentään näimme, ukkelin laahustaessa pihan läpi kesken opaskierroksemme. Panimon työntekijöillä oli kaikilla samanlaiset haalarit; ehkäpä niistäkin hepuista ainakin osa oli ihan kelpo munkkeja. Olisihan se hassua jos syntisten annettaisiin tehdä kaikki raskaat työt ja munkit itse keskittyisivät pelkästään laaduntarkkailuun. Kierroksen jälkeen istahdimme vielä hetkeksi terassille bussin lähtöä odottelemaan. Ehdimmekin juuri sopivasti täyttää (maistella täyteen) La Trappe -sivistyksessä olevat aukkomme ennen bussimme lähtöaikaa.
Takaisin keskustaan päästyämme kävimme syömässä, jonka jälkeen kiertelimme vielä hetken vanhan keskustan varsin hiljaisia katuja pitkin. Mitään varsinaisen hienoa tai historiallista ei Tilburgin keskustasta löydy. Ilmeisesti kaupungissa on sodittu sen verran tiuhaan tahtiin, ettei kovin vanhoja rakennuksia ole säästynyt ehjänä nähin päiviin asti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti