Suurin osa kamoista oli saatu pakattua jo edellisenä iltana. Tästäkin huolimatta laitoimme kellot soittamaan aamulla monta tuntia ennen suunniteltua lähtöaikaa. Heittelimme viimeiset tavarat rinkkoihimme ja pistimme kodin sellaiseen kuntoon, ettemme paluupäivänä luulisi vandaalien iskeneen sinne lomamme aikana.
Lentokentälle ajattelimme mennä tälläkin kerralla Onnibussilla. Paikallinen onnibussipysäkki on vieläkin sen verran kaukana kaupungista, että meidän täytyi hankkia sinne erillinen kuljetus. Tilasimme taksin, jolla sitten noin kolme varttia ennen bussin lähtöaikaa saavuimme paikalle. Tällä aikataululla ehdimme juuri sopivasti nauttia paikallisessa kahvilassa aamupäiväkahvit ennen bussiin nousemista.
Sen verran Onnibussi on Suomen linja-automafiaa onnistunut pehmittämään, että nykyään bussit saavat ajaa Kampin asemalle asti. Kun lentoaseman uuden junayhteyden takia lentokenttäyhteysbussitkin on lakkautettu, jäi meille oikeastaan ainoaksikin vaihtoehdoksi ajella bussilla Kamppiin, siirtyä sieltä rautatieasemalle ja ottaa sitten juna lentoasemalle. Junia aseman suuntaan tuntuisi menevän kohtalaisen tiuhaan tahtiin. Ensimmäiseen junaan emme ihan ehtineet, mutta viisi minuuttia myöhemmin lähtevä sitten tärppäsi ...siitäkin huolimatta, että perättäisten junien lähtölaiturit olivat eri puolilla rautatieasemaa.
Miksikään expressiksi ei tätä lentokenttäjunaa voi tosiaankaan sanoa. Juna tuntui pysähtyvän jokaisessa matkan varrelle osuneessa lähiössä ja kun lähiöitä ei ollut tarpeeksi tiuhassa pysähtyi juna keskellä peltoa (no taisi siellä joku junaparkki sentään olla).
Lentoaseman rutiinit sujuivat vanhasta tottumuksesta ja kun olimme saaneet laukkumme tiputettua lentoyhtiön haltuun, kävimme syömässä kuivat hampurilaiset ja suolaiset ranskalaiset lentoaseman lilliputtikokoisen Burger Kingin seisomapöydässä.
Myös lentomatka itsessään oli varsin yllätyksetön. Kun Norwegianin kaikkialla mainostamaa wifiäkään ei ollut tässä koneessa saatavilla saatoimme keskittyä täysillä juomaan sikamaisen kallista viiniä ja torkkumaan tylsistyneenä.
Noin kolmen tunnin lennon jälkeen laskeuduimme Rooman lentokentälle, joka päivästä ja asian esittäjästä riippuen kulkee joko nimellä Fiumicino tai Leonardo da Vinci. Odottelimme laukkujamme hetkisen ja ne saatuamme suunnistimme sitten terminaalin laidalla sijaitsevalle bussiasemalle. Löysimme hotellillemme menevän lentokenttäshuttlen lähtölaiturin ja astuimme sisään hikisen ahtaaseen minibussiin.
Radiosta tulevan jalkapallomatsin innoittamana shuttlemme syöksähteli pikavauhtia Best Western -hotellillemme, jossa kirjauduimme sisään etukäteen varaamaamme huoneeseen. Varasimme uuden kyydin seuraavaksi aamuksi ja lähdimme tallustelemaan kohti huonettamme. Huoneelle saavuttuamme huomasimme, että siivooja oli juuri työstämässä sitä. Parin puhelinsoiton ja kevyen italialaisen hämmingin jälkeen meidät sitten ohjattiin toiseen huoneeseen, jonka avainkortti meille sitten tuotiin jälkitoimituksena.
Edellisestä ruokailusta oli kulunut jo sen verran aikaa, että nälkä alkoi jo hieman vaivata. Hotellin ravintolan tähtitieteelliset hinnat tarkistettuamme lähdimme käymään pienellä toivioretkellä lähiympäristön palveluja ihmettelemässä. Mitkään ruokakaupat eivät tietystikään ole auki sunnuntai-iltaisin, mutta onneksi heti hotellin naapurissa sattui olemaan mukava pieni, ja ennen kaikkea halpa, take away -pizzeria, josta saimme ostettua hieman iltapalaa hotellihuoneeseemme.
 |
| Hotellin lähikatu, josta löytyi mukava takeawaypizzeria täyttämään illan ravintotarpeet |
Päivä oli pitkä kuten nämä matkustelupäivät yleensä tahtovat olla. Julkisen liikenteen maksut erityisesti Suomessa ovat vähintäänkin mielenkiintoisia; muutaman kilometrin mittainen taksimatka kotoa onnibusasemalle maksoi tuplaten sen mitä sadan kilometrin matka bussilla. Lentokenttäjuna ja bussimatka maksoivat suunnilleen saman verran. Lentokenttäshuttlen hinta täällä Roomassa selviää vasta huomenna hotellihuoneen maksun yhteydessä, mutta todennäköisesti on samaa suuruusluokkaa kuin taksimatka Suomessa.
Huomenna mennään tosiaan sitten takaisin sinne Fiumicinoon ja yritetään löytää sieltä Firenzeen päin lähtevä pikajuna. Liputkin olisi jo valmiina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti