Saavuimme majapaikallemme iltamyöhään ja kävimme käytännössä samantien nukkumaan majapaikalle päästyämme. Meidän lisäksemme motellissa tuntui majailevan lähinnä eri puolilta Itä-Eurooppaa olevia miesporukoita, joiden äänekäs keskustelu kaikui pitkin käytäviä puolilleöin asti.
Aamulla herättyämme pakkasimme yöpymisessä tarvitsemamme tavarat (ts. melkein kaikki mukanamme olevat tavarat) takaisin autoon ja lähdimme tutustumaan lähellä sijaitsevaan Lichtensteinin linnaan. Linna oli komea ja komealla paikalla pienen kylän laidalla, korkean kalliokielekkeen päällä. Myös näköalat oli upeat joka suuntaan. Linnan yli lipuva ilmalaiva oli yllättävä ja vaikuttava näky!
Linnakierroksemme jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa pienehköjä teitä pitkin kohti Saksan ja Ranskan rajaseutuja. Maisema oli hyvinkin polveilevaa ja muuttui loppua kohti lähes vuoristomaiseksi kunnes laskeuduimme serpentiinitietä pitkin laajaan ja varsin tasaiseen Rein-joen laaksoon.
Pian rajajoen ylityksen jälkeen olimmekin jo päivän päätepysäkillä Colmarissa, missä kävimme pikaisesti kaupassa. Sen verran enemmän olemme aiemmin Ranskassa jo reissailleet, että tunnelma oli vähän kuin olisi vieraasta ja vieraskielisestä Saksasta kotiin palannut.
Aamulla herättyämme pakkasimme yöpymisessä tarvitsemamme tavarat (ts. melkein kaikki mukanamme olevat tavarat) takaisin autoon ja lähdimme tutustumaan lähellä sijaitsevaan Lichtensteinin linnaan. Linna oli komea ja komealla paikalla pienen kylän laidalla, korkean kalliokielekkeen päällä. Myös näköalat oli upeat joka suuntaan. Linnan yli lipuva ilmalaiva oli yllättävä ja vaikuttava näky!
Linnakierroksen jälkeen kävelimme vielä katsomaan vanhat linnanrauniot mukavan metsän läpi.
Linnakierroksemme jälkeen lähdimme jatkamaan matkaa pienehköjä teitä pitkin kohti Saksan ja Ranskan rajaseutuja. Maisema oli hyvinkin polveilevaa ja muuttui loppua kohti lähes vuoristomaiseksi kunnes laskeuduimme serpentiinitietä pitkin laajaan ja varsin tasaiseen Rein-joen laaksoon.
Pian rajajoen ylityksen jälkeen olimmekin jo päivän päätepysäkillä Colmarissa, missä kävimme pikaisesti kaupassa. Sen verran enemmän olemme aiemmin Ranskassa jo reissailleet, että tunnelma oli vähän kuin olisi vieraasta ja vieraskielisestä Saksasta kotiin palannut.
Yksityismajoitukseemme asetuttuamme nautimme vähän samppanjalla terästettyä välipalaa suurimpaan nälkäämme. Sen jälkeen lähdimme kävellen katselemaan muutaman sadan metrin päässä sijaitsevaa Colmarin vanhaa keskustaa. Keskustan katuja kierrellessä tutustuimme samalla ravintoloiden porteilla ja ovenpielissä näytillä oleviin ruokalistoihin ja paikalliseen hintatasoon. Monissa ravintoloissa on täällä tavallisen ruokalistan päällä menu-hinnoittelu, jossa voi valita listalta alku-, pää- ja jälkiruuat johonkin kiinteään hintaan, esim. 50 €/henkilö. Ranskalaisissa ravintoloissa on myös ymmärretty, että heidän bisneksensä on nimenomaan ruuan myynti. Viinit ym. helposti myytävä "kappaletavara" nähdään täällä nimenomaan lisäarvona asiakkaille - eikä minään ravintoloitsijan kateautomaattina.
Kämpillä nauttimamme välipalat olivat vielä sen verran alkupäässä ruuansulatuselimistöä, että päätimme tällä kertaa skipata kaikki kolmen ruokalajin tarjoukset. Sen sijaan kävimme nauttimassa suoraviivaisesti perinteiset elsassilaiset "pizzat" eli flammenkuchenit mukavassa pikkuravintolassa.
Syömästä ehdittyämme ilta olikin sitten jo sen verran pitkällä, että oli aika siirtyä yöpuulle. Tänne tullaan huomenna uudelleen - ei siis samaan ravintolaan, mutta tänne keskustaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti