Onneksi ranskalaiset meteorologit eivät osaa ennustaa. Sateiseksi jo kauan sitten manattu päivä valkeni kuivana ja aurinkoisena. Vain purot virtasivat katujen varsilla edellisen illan ja yön sateiden jäljiltä. Muuten ei merkkiäkään sateesta.
Nautimme kahviaamiaisemme hotellin viereisessä baarissa. Mahassa croissantit ja päässä kupilliset kofeiinia teimme leppoisan aamulenkin läheisellä Montparnassen hautausmaalla, jonka jälkeen matkustimme metrolla toiselle puolelle kaupunkia, Montmartrelle.
 |
| Aamu Montparnassen hautausmaalla |
Kiipesimme turistien valtaamalle kukkulalle, jossa harmaa Sacré-Coeur -kirkko jökötti samoilla sijoillaan kuin viimeksikin. Itse kirkko ei ole mitenkään ihmeellinen, mutta maisemat kukkulalta yli Pariisin keskustan ovat huimat. Turistit ovat keskimäärin idiootteja ja krääsäkaupustelijat laittomia siirtolaisia. Ehkä siellä kerran kannattaa käydä, jos sattuu muuten lähistöllä liikkumaan. Tämä toinen käynti ei juurikaan mitään uutta antanut. Poistuimme siis juhlapaikalta vähin äänin, kävelimme pienempiä katuja pitkin kukkulan ympäri ja kävimme katselemassa rauta-aidan takaa Pariisin ainoaa viinitarhaa.
 |
| Basilique du Sacré-Cœur |
 |
| Notre Dame |
Montmartren keskellä on pieni kahviloiden, katumaalareiden ja turistien kansoittama toriaukio. Olimme taas vaihteeksi ruoka-aikoinemme oikeaassa paikassa oikeaan aikaan ja nautimme lounaaksi makoisaa kinkkupiirakkaa. Saimme lopulta jopa laskumme ja pääsimme jatkamaan matkaamme kohti Montmartren hautausmaata.
 |
| Katutaiteilija |
 |
| Kahvila Montmartrella |
 |
| Pariisin viinitarha ei ollut koolla pilattu, paljonkohan maksaisi pullo paikallista? |
 |
| Taidetta puistossa, seinään oli kirjoitettu lukuisilla eri kielillä "Minä rakastan sinua", myös suomeksi löytyi parikin kertaa |
 |
| Vähän erilaista taidetta |
 |
| Pariisilainen liikennemerkki |
Suomen koruttomiin luutarhoihin verrattuna Keski- ja Etelä-Euroopan kaupunkien vanhat hautausmaat ovat todella suureellisia. Montmartren hautausmaaltakin löytyy monta pikkukylän kirkon kokoista sukuhautaa, valtavia marmoripatsaita ja toinen toistaan nayttävämpiä kivirakennelmia. En tiedä minne tässä maailman kolkassa köyhät haudataan, mutta tässä tarhassa niitä ei ainakaan näy. Hautakiviin kyllästyttyämme kävelimme läheiselle metroasemalle, josta hankimme paluukyydin hotellin kulmille.
 |
| Montmartren hautausmaakatit ovat muuttuneet paljon aremmiksi sitten viime näkemän, tämäkin luikki kiireesti pakoon. |
 |
| Montmartren hautausmaa |
Lepohetken jälkeen otimme suunnaksi Eiffel-tornin. Kuten arvata saattaa, emme olleet täälläkän kahdestaan. Suureen tornille johtavaan puistoon oli kerääntynyt satamäärin ihmisiä herra Eiffelin rakennelmaa ihmettelemään. Ja kyllähän sitä kelpasi ihmetellä. Laskevan auringon värjäämät pilvet taustanaan se on kieltämättä aika komea näky.
 |
| Eiffel |
 |
| École Militaire |
Auringon laskettua palasimme väsyneinä panini-kioskin kautta hotellille lepäämään. Hyvä ja aurinkoinen päivä oli tämäkin, vaikka piti sataa esterin mitalla. Voisi vaikka lopettaa säätiedotusten lukemisen. Turhaan vaan etukäteen masentavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti