9.4.2012

Päivä 2: La Garonnen varrella


Aamu valkeni lomalaisen näkövinkkelistä vähän turhan harmaana, kun vihdoin 11 tunnin yöunien jälkeen heräilimme. Onneksi iltapalatarvikkeista sattui jäämään tarvittavat ainekset pientä aamupalaa varten, joten katoimme aamiaisen sänkyyn. Näin pienessä huoneessa sen nauttiminen muualla olisikin lähes mahdottomuus.

Aamun tunnit vietimme huoneessamme hitaasti heräillen, hauskimpia (ranskalaisia) kotivideoita katsellen ja blogia kirjoitellen. Lopulta olimme lepäilleet mielestämme riittävästi ja jaksoimme vihdoinkin raahautua pihalle.

Niin kuin miljoonat turistit ennen meitä, aloitimme mekin Toulouseen tutustumisen keskusaukiolta. Punatiilisiä rakennuksia valokuvaillessamme alkoi lähistöltä kuulua yhtäkkiä musiikkia. Elävän musiikin suurina ystävinä suuntasimme tietysti ääntä kohti ja löysimme Le Capitolen sisäpihalta vanhan herrasmiehen posetiiveineen. Heitimme posetiivin tahtiin laulavalle miehelle lantin, nautiskelimme aikamme chansonista ja Le Capitolesta, kunnes oli aika lähteä jatkamaan matkaa. (Suom.huom. Mikä aika? Minne lomalla muka pitää lähteä?)

Katunäkymä hotellin kulmilla
Le Capitole ja keskusaukio
Le Capitolen kattoa
Laulava posetiivari
Seuraavaksi suuntasimme kohti jokea, joka täällä päin maailmaa on nimeltään La Garonne. Vaikka ilma oli harmaa, ei onneksi satanut. Myös lämpötila oli suomalaiselle siedettävällä tasolla, jossain +13 asteen tietämillä. Saatoimme siis hyvillä mielin kuljeskella ja valokuvailla maisemia. Olimme latailleet puhelimiimme lähistöltä löytyvät geokätköt, joiden mukaan suunnistimme tietämme eteenpäin.

Aamutoimia kahvilassa
Joen varrella
Kuten Pariisissa, myös Toulousessa on silta nimeltä Pont Neuf. Nimi tarkoittaa uutta siltaa, joten oletettavasti saman nimisiä siltoja löytyy Ranskasta enemmänkin. Itseasiassa täällä Toulousessa on jäljellä vielä myös pätkä vanhaa siltaa. ...no joka tapauksessa testasimme tämän varsin uuden (valmistunut 1600-luvulla) sillan menemällä sen yli joen toiselle puolen. Hyvin tuntui toimivan.

Pont Neuf
Joen takana kiikarissamme oli geokätkö erään vanhan kirkon liepeillä. Kätkön tarkempia koordinaatteja hakiessamme onnistuimme kiinnittämään erään paikallisen vanhanrouvan huomion itseemme. Ilmeisesti puhumamme kieli ei kuulunut rouvan tunnistettujen kielten listaan. Sen verran monttu auki hän meidän perään jäi katselemaan.

Eglise St-Nicolas
Kulttuurishokista toivuttuaan rouva jatkoi kävelylenkkiään ja me saimme kätkömme haettua. Tämän jälkeen harhailimme pitkin jokirannan puistoja kiihkeästi valokuvaten ja alkavaa tihkusadetta manaten. Onnistuimme löytämään jonkinlaisen, opastaulujen mukaan keskiajalta peräisin olevan, padon tapaisen rakennelman, jonka liepeiltä bongasimme kuvattavksi merimetsoja (tai karimetsoja tai jotain muita vesimetsoja).

Couvent des Jacobins vastarannalla
Puiston kukkaloistoa
Geokätköjen avulla löytää ihan uusia reittejä, kuten tämän
Takaisin tois puol jokkee
Pato
Merimetsot poseeraa
La Garonne
Sade yltyi tihkusta astetta rankemmaksi ja hankkiuduimme hetkeksi sateensuojaan katukioskin markiisin alle patonkia nauttimaan. Juuri sopivasti kun patongit oli syöty, sade laantui ja pääsimme jatkamaan matkaamme melkein kuivina ja kylläisinä.

"Toulousen Teekkaritorvet" soittelivat sateelta suojassa sillan alla. Koko jokivarsi raikasi ja tuli ihan wappu mieleen :)
Sadetta pitämässä
Tässä vaiheessa iltapäivää kulku alkoi luontevasti kääntyä kohti hotellia. Aika monta lomalaisen tuntia tällaiseen näennäisen päämäärättömään haahuiluun saa kulutettuakin. Kotimatkalla kävimme vilkaisemassa yhtä näyttävin graffitein koristeltua sisäpihaa sekä kylän punatiilistä katedraalia. Kaipa tällä yhden reissupäivän voi kuitata ja siirtyä hotellille hetkeksi lepäilemään?

Kanavan varrella
Hienoja graffiteja


Basilique St-Sernin
Basilikan alttari. Mummeli kuvassa ei ollut varsinaisesti hiljentymässä, vaan täytteli sudokuja.
Parin tunnin aikalisän jälkeen vatsamme alkoivat ilmoittaa orastavasta ravinnontarpeesta. Aurinkokin alkoi vähitellen laskea, joten päätimme lähteä vielä vähän valokuvailemaan ja etsimään samalla jotain iltapalaa. Harhailimme hetken katuja, kunnes päädyimme ravintoloiden täyttämälle Place Wilsonille. Herkulliset pizzat syötyämme valuimme tyytyväisinä takaisin hotellille.

Tulitaiteilija La Capitolen edustalla
La Garonne iltavaistuksessa
Pont Neuf by night

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti