Hotelli Montarinossa aamuherätys hoituu mukavasti muiden hotellivieraiden toimesta. Talon äänieristys näyttää olevan lähinnä mallia: "paperiseinät". Kaikki toisen huoneiden puheet, niistämiset, yskimiset ja matkalaukkujen raahaus käytävässä, huoneiden ovien paiskomisesta puhumattakaan kulkevat ohuiden seinien läpi lähes vaimentumattomana. No olihan se kellokin toki jo kahdeksan ja hyvä aika lomalaisenkin herätä.
Heti pystyyn päästyämme avasimme ikkunaluukut nähdäksemme millainen sää ulkona olisi. Kaikki sääennusteet olivat lupailleet Luganoon tälle päivälle vesisadetta. Ulkona näytti paljon ennustettua mukavammalta. Sää oli pilvinen mutta kuiva. Joku pieni tihkusateen tapainen oli yön aikana kostuttanut pihakivetyksen, mutta muuten kaikki näytti loistavalta.
Ravitsimme itsemme ja pakkasimme päivän tykötarpeet mukaamme. Lähdimme hitaasti kävelemään kohti hotellin länsipuolella sijaitsevaa puistoa. Noin puolen tunnin verran käveltyämme alkoi pilvistä tiivistyä niskaamme vesipisaroita yhä kiihtyvään tahtiin. Valitettavasti sääennusteet näyttivät sittenkin olevan oikeassa.
 |
| Parco del Tassino |
 |
| Sumuiset maisemat |
 |
| Puistossa oli aitauksessa kauriita... |
 |
| ...ja pari hassun väristä lammasta. Näillä olisi ollut nälkä, mutta iso paha uroskauris ajoi ne pois aina, kun uskaltautuivat ruokintapaikkaa lähestymään :( |
Aina välillä sateensuojassa seisahtaen kiertelimme alas Luganonjärven rannalle. Kävelimme rantabulevardia pitkin kaupungin keskustaan ihmetellen rannalle pystytettyjä taideteoksia sekä vieraillen sisällä camera obscurassa. Valitettavasti sää oli siihenkin vierailuun hieman liian suttuinen, eikä cameran valovoima ei oikein tahtonut riittää hyväkontrastiseen kuvaan. Hieno paikka kuitenkin pitää hetki sadetta.
 |
| Tie kiemurteli alas |
 |
| Vanha luostari tai kirkko |
 |
| Parco Florida |
 |
| Parco Floridassa pääsi hetkeksi istahtamaan kuivalle penkillekin sadetta pitämään. |
 |
| Rannassa harmaus jatkui. Kuka varasti vuoret? |
 |
| Tuo koppi oli camera obscura. Hieno paikka, kunhan silmä tottui pimeässä ja alkoi nähdä nurinkurisen maiseman. |
 |
| Rantabulevardi |
 |
| Monte San Salvatore, jonka huipulle olisi myös mennyt kenoratikka. Joku toinen kerta sitten... |
Järven rannalta jatkoimme taivalta Luganon ostoskadulle Via Nessialle, jossa teimme näyteikkunaostoksia kello- ja korukauppojen vaatimattomista valikoimista. Rannekellon sieltä olisi saanut jo parilla tonnilla, timanttikorujen hintahaitarin ollessa 5000 € ja 30000 € välillä. Tätä isommissa timanttikoruissa hintalapun paikalla komeili kivien yhteenlaskettu karaattimäärä. Olimme kastuneet sateessa sen verran, että emme kehdanneet sovittaa kelloja ja koruja tällä kertaa päällemme. Näin ollen jäivät ostoksetkin tällä kertaa tekemättä. Ensikerralla sitten ...ties vaikka saisivat hankittua isompia timantteja siihen mennessä.
Ostoskadun toisessa päässä astuimme sisään Ristorante-Pizzeria Soave 10:iin, josta saimme tilattua itsellemme pizzat ja cappuccinot. Söimme ja joimme myöhäisen lounaamme ja lähdimme jatkamaan ostoskierrostamme. Poikkesimme sisään pariin keskisuureen ostoskeskukseen, josta saimme ostettua ainoan tähän maahan sunnitellun harkitun hankintamme eli Päiville Victorinox-avaimenperälinkkarin pari vuotta sitten kadonneen vastaavan seuraajaksi.
Sade jatkui säälimättömänä ja tauottomana ja päätimme lähteä hotelliamme kohti. Voi kai sitä lomalla joskus muutaman tunnin levähtääkin? Vesisade antaa siihen jopa hyvän tekosyyn. Toivottavasti ihan näin märkiä sadepäiviä ei kuitenaan osu matkallemme kovin montaa. On siinä uusien paikkojen näkemisessäkin oma viehätyksensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti