Illalla lähdimme vielä hortoilemaan Egerin keskustaan, joka osoittautuikin todella idylliseksi kapeine kujineen ja vanhoine taloineen. Kylästä löytyi tuttuun tapaan kourallinen kirkkoja ja linna, johon ehkä tutustumme tarkemmin huomenna. Keskustassa oli perjantai-iltaa viettämässä jonkin verran nuorisoa, mutta turistit loistivat taas poissaolollaan.


Jonkin aikaa kierreltyämme iski armoton nälkä, joten ei kun syömään. Karille listalta löytyi unkarilaista possua ja Päiville kanaa kukkakaali-juustokuorrutuksella. Ihan kelpo muonat ja juomaksi valitsimme tietenkin Egri Bikaveria. Kun olimme jo loppusuoralla, muuten tyhjään ravintolaan saapui pariskunta, jolla oli hauska tapa puhua ihan hiirenhiljaa kuiskaamalla. Pari loi välillä huvittuneita katseita meihin päin ja supattelivat keskenään, ilmeisesti käyttämämme rakas suomen kieli oli heidän mielestään äärimmäisen viihdyttävää. Ravintolasta jatkoimme matkaa mukavan jazz-baarin kautta pensionaattiamme kohti. Pääsimme vielä illan päätteeksi päivittelemään rästiin jääneitä tekstejä blogiin, sillä pensionaatin wifi toimi moitteettomsti! Nörtteillessä ilta venähti jo seuraavan vuorokauden puolelle, mikä olikin jopa toivottavaa, jos vaikka saisi kelloa siirrettyä niin, ettei huomenna heräisi viideltä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti