Heräsimme jo ennen auringonnousua kadulta kantautuviin ääniin. Ahkerat tsekit ne siellä jo riensivät töihinsä. Aamupalalle ehdimme tapojemme vastaisesti jo ennen kahdeksaa ja olimmekin ainoat asiakkaat sillä asialla. Aamupala tarjoiltiin poikkeusjärjestelyillä suoraan pöytään. Kovin on vähissä turistit ja hotellivieraat tähän aikaan vuodesta.
Hotellilta suuntasimme ensin kohti Sedlecin luukirkkoa läpi vanhankaupungin ja erinäisten asuinlähiöiden. Sää teki meille tepposet, kun hotellin ikkunasta katsottuna kaupunki oikein kylpi lämpöisissä auringonsäteissä, mutta hemmetin kylmähän sitä oli silti. Varmaan muutama aste pakkasta ja inhottava luihin ja ytimiin pureutuva viima puhalteli välillä. Kevättä on kuitenkin selvästi jo ilmassa, kun sirkusta pystytettiin jo kaupungin laidalle.
Luukirkolla pihaan pamahti yhtä aikaa bussilastillinen kiinalaisia, joilla taisi olla joku "Koe koko Tsekki päivässä" -retki meneillään; porukka oli kirkossa sisällä noin kolme intensiivistä, salamanräiskeentäyteistä minuuttia... Ryhmän siirtyessä häröilemään ulos bussilleen, saimmekin sitten tutustua kirkkoon ihan rauhassa :) Kirkossa meille annettiin opaslappunen selkeällä suomen kielellä. Siitä selvisi, että kirkon paikalle oli kauan sitten joku pyhä heppu heitellyt pyhää multaa, mistä syystä kirkosta tuli suosittu hautauskohde Keski-Euroopan rikkaiden keskuudessa. Sen lisäksi sinne on haudattu historian saatossa sodissa sekä mustan surman aikaan kuolleita niin, että 16 hehtaarin hautausmaalla on ollut yhteensä n. 40000 ihmisen luut. Näistä luista on sitten (1700-1800-luvuilla?) joku itävaltalainen taiteilija ja tsekkiläinen puunveistäjä askarrelleet kaikenlaisia hassuja "taideteoksia", mm. vaakunoita ja kattokruunun. Kirkon ympärillä oleva hautausmaa onkin sitten kutistunut pikkuiseksi pläntiksi. Aika vaikuttava paikkahan tuo kirkko oli, todellakin käymisen arvoinen paikka.
Toinen kohteemme olikin kaupungin toisella laidalla sijaitseva Pyhän Barbaran katedraali, johon saimme niinikään tutustua lähes yksinään. Katedraalissa oli paljon hienoja maalauksia ja etenkin lasimaalaukset olivat upeita auringonpaisteessa.
Katedraalilta palasimme hotellille lepäilemään kaupan kautta. Eilen jo esimaistelimme paria paikallista olutta ja tänään ajattelimme jatkaa harrastusta. Valitsimme kaupasta muutaman mahdollisimman eksoottis-etikettisen pullon. Staroprameneita ja velkopopovitchejä ehtii kyllä maistella kotipuolessakin. Varsinkin paikallinen pilsneri, Dacicky (joka muuten kirjoitetaan aksenteilla, joita ei kuolevainen osaa näppiksellä generoida) veivät oluenystävän sydämen heti ensi maistelulla.Olutta täällä Tsekinmaalla todellakin osataan tehdä, eikä hintatasokaan ole paha; kaupasta saa puolen litran pullon laatukamaa 40-50 sentillä ja baareissa tuoppi huurteista irtoaa alle eurolla! Illalla taidetaan mennä katsastamaan lähistöllä oleva keskiaikainen ravintola, mutta täytyy yrittää pysyä kohtuudessa, kun aamulla pitäisi jonkun ajaakin... ja luvassa on lumisadetta, lumisadetta ja lumisadetta. Saa nähdä kierretäänkö Bratislavan kautta, jos siellä olisi alavampia seutuja ja isompia teitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti